Siksi mitattavasta virrasta se voidaan jakaa karkeasti kolmeen kategoriaan, nimittäin AC (vaihtovirta), AC/DC (vaihto-/tasavirta) ja DC (tasavirta). Kuitenkin monilla markkinoilla olevilla puristinmittareilla on nyt AC/DC-mittaustoiminto. Mutta sanottuasi sen, älä ole huolimaton ostaessasi. Esimerkiksi GVDA:n GD112A ja GD112B eivät näytä pystyvän mittaamaan tasavirtaa, kun taas GD122C voi mitata tasavirtaa ja vaihtovirtaa. Mitä tulee siihen, miksi jotkut voivat läpäistä testin, jotkut voivat mitata vain yhden, se liittyy laitteen sisällä käytettyihin erilaisiin periaatteisiin, joten en selitä sitä tässä.
Yleisestä luokittelusta puhumisen jälkeen puhutaan puristinmittarin nykyisestä alueesta. Monilla markkinoilla olevilla puristinmittareilla on nyt noin 200A-1000A, ja yläraja voi olla 2000-2500A. Samanaikaisesti eri mittauslaitteilla mitattu virta voi olla erilainen. Toinen on tietysti itse puristinmittarin tarkkuudesta johtuva virhe ja toinen voi johtua virran erilaisista laskentamenetelmistä.
Eri laskentamenetelmien mukaan joidenkin puristinmittarien mittaama virta on "todellista RMS", kun taas toisten "keskiarvo". Kiinnitinmittarina todellisen RMS:n mittaava puristinmittari on loistava plussa, ja se on myös hyvä plussarahakohde... Esimerkiksi Uleadin puristinmittari ei yleensä ole kovin kallis, periaatteessa Hinta on kuin kolme tai neljäsataa, mutta kun se on puristinmittari, joka pystyy mittaamaan todellisen RMS:n, hinta voi nousta yli 1000:een, ja voit tuntea sen.
