Käytä kosteuden testaajaa puun kosteuden ja materiaalien ominaisuuksien havaitsemiseen
1, puun kosteuden lähde ja tila
Kun elävä puu kasvaa, sen juuret imevät jatkuvasti vettä maaperästä, joka sitten kuljetetaan puun eri elimiin tavaratilan ksylemillä. Samanaikaisesti lehtien fotosynteesillä tuotetut ravinteet kuljetetaan tavaratilan floemista puun eri osiin. Vesi ei ole vain puiden kasvun aine, vaan myös kantolaite eri aineiden kuljettamiseen. Sen jälkeen kun elävä puu on leikattu ja sahattu monen puun eritelmiin, suurin osa vedestä jää puun sisällä, joka on puun päälähde. Samanaikaisesti puu imee myös vettä sisätiloihin varastoinnin, kuljetuksen tai käytön aikana.
Eri puulajeille tavaratilan ksylemin kosteuspitoisuudessa on eroja. Jopa samassa puussa sen ksylemin kosteuspitoisuus vaihtelee eri kasvukaudella. Ksylemin eri osien, kuten sydänpuu, sapwood, juuret, tavara- ja puidenopeudet, kosteuspitoisuus on myös erilainen, joten puun kosteuden jakautuminen on erittäin epätasaista. Kun puun ympärillä olevat ilmakehän olosuhteet muuttuvat, sen kosteuspitoisuus muuttuu myös vastaavasti. Kosteus voidaan jakaa kolmeen tyyppiin: vapaa vesi, adsorboitunut vesi ja yhdistetty vesi sen erilaisten asemien takia: (1) vapaata vettä on suuressa kapillaarijärjestelmässä, joka koostuu puun solun seinämän huokosista tai putken päähän, soluontelosta ja solujenvälisestä tilasta, joka kommunikoi toistensa kanssa. Vapaa vesi on fyysisesti sidottu puuhun, ja sitoutuminen ei ole tiukka. Tätä vettä on helppo paeta puusta ja se on myös helppo hengittää. Kun märkä puu on asetettu kuivaan ilmaan, ensimmäinen haihtunut asia on vapaa vesi. Äskettäin kaadetulle raakapulle eri puulajien vapaa vesipitoisuus vaihtelee suuresti, yleensä 60-70% ja 200-250% välillä.
(2) Adsorboitua vettä on mikrokapillaarijärjestelmässä, joka koostuu mikrofibrilleistä ja nanokuituista puun seinämien sisällä tai adsorboitua mikrokiteiden pinnalle ja selluloosan molekyylien vapaiden kontrolliryhmien pinnalla amorfisilla alueilla. Adsorboituneen veden määrä puussa vaihtelee vähän puulajien välillä, ja adsorboituneen veden enimmäismäärä puussa on yleensä välillä 23-31%, keskimäärin noin 3%. Adsorboitu vesi on sitoutunut tiiviisti puumateriaaleihin, ja tätä vettä ei ole helppo paeta puusta. Vasta kun puun vapaa vesi haihtuu kokonaan ja puun vesihöyryn osittainen paine on suurempi kuin ympäröivässä seinäkaasussa, voiko se haihtua puusta.
(3) Yhdistetty vesi ja soluseinämän muodostavat aineet muodostavat voimakkaan kemiallisen sidoksen. Tämän veden pitoisuus puussa on hyvin pieni ja sitä voidaan sivuuttaa, eikä sitä voida poistaa normaaleissa kuivausolosuhteissa.
